Maratonin historiaa

Maratonia ei mukana antiikin olympialaisissa

Kreikasta ja urheilusta puhuttaessa olympialaiset ovat ensimmäinen mieleen tuleva yhtymäkohta. Varsin yleinen harhakäsitys onkin, että jo antiikin aikana maraton kuului olympiakisojen ohjelmaan. Näin ei kuitenkaan ole ollut. Kaikki olympialaisten juoksukilpailut käytiin stadionilla. Matkoina olivat 1,2 ja 24 stadioninmittaa. Yksi stadion oli 600 jalkaa, jalanmitta taas vaihteli Kreikassa paikkakuntakohtaisesti 29 ja 33 senttimetrin välillä. Olympiassa käytetyn mitan (32,0 cm) sanottiin perustuvan tarusankari Herakleen jalkaan. Näin pisin kisoissa juostu matka oli katsojien silmien alla kilvoiteltu 4608 metriä. 

 

Persialaisten sotaretki päättyi Marathonissa

Maratonin syntyhistoria ajoittuu kolmisensataa vuotta ensimmäisiä olympialaisia myöhemmä, vuoteen 490 eKr. Tuolloin Persia oli laajentamassa valtapiiriään länttä kohti. Muutamia vuosia aiemmin Persian kuningas Dareios oli kukistanut kapinan liittolaisalueillaan Jooniassa, nykyisen Turkin länsirannikolla. Joonian herruuden saatuaan kuningas katsoi Egeanmeren vastarannalle, jossa ainoastaan Ateenan nouseva mahti saattoi pysäyttää Persian etenemisen. 

Dareios varusti ennennäkemättömän suuren sotalaivaston ja lähti alkukesästä 490 eKr. valloittamaan Kreikkaa. Ateenassa persialaisten uhka tiedettiin. Kaupunkivaltion puolustaminen uskottiin Miltiadeelle, joka loi rohkean strategian. Hän päätti taistella kaupunginmuurien sijaan avoimella kentällä. Taktiikan ydin oli, että Persian määrältään ylivoimaiset joukot oli pakotettava taisteluun maihinnousun yhteydessä, epäjärjestyksessä ja merimatkan veltostuttamina. 

Persialaisten laivat laskivat maihin loivalle rannikolle Attikan niemimaan itäosiin, Marathonin (nyk. Marathónas) kylän läheisyyteen. Ateena oli niemimaan toisella reunalla, mutta Dareios näki kahden päivämatkan marssin parhaaksi tavaksi siirtyä kaupungin edustalle. Ensimmäisten joukkojen päästyä rantaan persialaisten suunnitelma joutui koetukselle. Tasangon toisesta laidasta kohosi kreikkalaisten nostattama pölypilvi. Sotaretken kohtalo ratkeaisi jo neljä peninkulmaa ennen määränpäätä. 

Hyvin suunnitellun yllätyshyökkäyksen turvin Miltiades johdatti ateenalaiset riemuvoittoon. Päivän verenvuodatuksen jälkeen Dareios antoi henkiin jääneille sotilailleen käskyn vetäytyä Aasian puolelle. Hänen poikansa Kserkses asteli isän jalanjäljissä kreikkalaisten kimppuun täsmälleen kymmenen vuotta myöhemmin, mutta Hellas jäi häneltäkin valtaamatta. Marathonin yllätyksen ohella vuonna 480 eKr. käydyt Thermopylain viivytystaistelu ja Salamiin meritaistelu estivät Kreikan joutumisen Persian ikeen alle. Muussa tapauksessa puhuisimme Euroopan kreikkalais-roomalaisten juurien sijaan ehkäpä persialais-meedialaisesta traditiosta.

 

Feidippides ensimmäinen maratoonari

Taistelun tauottua Miltiades halusi viedä pikimmiten viestin pelon pysäyttämälle kotikaupungilleen. Hän valitsi lähetiksi kestävänä juoksijana tunnetun Feidippideen. Viestinviejällä oli nimi miestä myöten, Feidippides nimittäin tarkoittaa 'hevosta säästävää'. Varusteitaan kantavalla sotamiehellä matka Marathonista Ateenaan veisi kaksi päivää, mutta juoksujalkaa kulkenut sanansaattaja pääsi perille tiettävästi vielä ennen pimeyden laskeutumista.

 

Attikan niemimaan selkärankana ovat yli tuhanteen metriin nousevat Pentelikon-vuoret, joiden yli raskaat polut kulkivat. Kunniatehtävän saanut Feidippides ei liene hellittänyt vauhtiaan juuri vastamäissäkään. Ateenan kaupunkineuvoston, arkonttien, luo päästyään hän perimätiedon mukaan sanoi: "Voitimme!" ja kaatui kuolleena maahan. Juoksijan onneksi on luettava, etteivät aikalaiskirjailijat jättäneet hänen sankaritekoaan huomiotta. Ensimmäisen maratonin juoksijana hänen nimestään on tullut ikuinen.

 

Maraton mukaan nykyaikaisiin olympialaisiin 

Antiikin Kreikassa olympialaiset järjestettiin 292 kertaa. Kun ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa, päätettiin kisoihin ottaa mukaan myös pitkä juoksumatka kaupungin historian kunniaksi. Olympiamaratonin lähtö oli Marathonista, maaliin juoksijat tulivat Ateenan olympiastadionille. Stadionin välittömässä läheisyydessä sijaitsi antiikissa Ateenan muurien itäinen portti, jossa arkontit odottivat viestiä persialaistaistelun kulusta. Vaikka maanjäristykset ovat vuosisatojen aikana muotoilleet Attikan vuoristosolia uudestaan, pyrittiin maraton-juoksu järjestämään mahdollisimman pitkälti Feidippideen askelia seuraten. Isäntämaa saattoikin todeta sotalähetin saaneen arvoisiaan perillisiä, kun  postinkantaja Spiridon Louis katkaisi maalinauhan Ateenan olympiastadionilla juoksun voittajana.
 
Tuosta lähtien maraton on ollut olennainen osa olympiakisojen yleisurheilua. Kaksi kreikkalaista perinnettä, urheilullinen Olympia ja sotaisa Marathon, olivat löytäneet toisensa. Myös Pariisin kisoissa vuonna 1900 ja St. Louisissa 1904 juostiin noin 40 kilometrin mittainen maratoniksi nimetty juoksu. Ateenan ns. välikisoissa 1906  matka juostiin taas kerran alkuperäistä reittiään myöten, jota kaupungin vuosittainen massamaratonkin nykyisin noudattaa. Maraton-juoksun matka vakiintui 42 195 metriin vasta Lontoon olympialaisissa 1908, jossa kuninkaalliselta linnalta tapahtuneen lähdön ja stadionilla sijaineen maalin välinen etäisyys  mitattiin metrin tarkkuudella. Tämän jälkeen juoksut ovatkin olleet yhtäläisen mittaisia kaikkialla maailmassa. Myös Ateenan maraton on saanut lisämatkaa alkuperäiseen reittiinsä. Tästä 42 195 metrin matkasta ei tulla tinkimään myöskään tulevina vuosina. kreikkalainen 

Kuvassa: Spiridon Louis