| HEJYn
MARATONKERHO
|
|
|
Helsingin Jyryn maratonkerhon tarkoitus on järjestää jäsenille harjoituskortti ja taata mahdollisuuksia mm. talvella harjoittelemme 3 kertaa liikuntamyllyssä sisätiloissa ja kerran viikossa meillä on kuntopiiriharjoittelu Tiistaisin Aleksis Kivenkoululla Helsingin Kalliossa. Suomen Urheiluliiton virallisesti hyväksymä maratonkoulu Täältä löydät
lisätietoa alkavasta maratonkoulusta
Seuraava maratonkoulu alkaa
syksyllä 2009.
Kuvassa maratonkurssilaiset 2007. Tavoitteemme tulevaisuudessa - Tehdä maraton-matkoja yhdessä Tarjoamme jäsenille - HeJy:n kilpailupaidan Tervetuloa mukaan HeJy:n
maratonkoulu toimintaan ! Yhteystiedot löydät sivuiltamme Maratonilla voittavat kaikki ! Maratonjuoksua pidetään aiheestakin yleisurheilun kuninkuuslajina. Arvostus syntyy yhtäältä matkan pituudesta. Rasittavuudessa 42 kilometrin juoksulle vetävät vertoja ainoastaan kymmen- ja seitsenottelu sekä viidenkymmenen kilometrin kävely. Perinteet nostavat maratonin omaan sarjaansa. Kuten tunnettua, periytyy juoksumatkan nimi antiikin Kreikasta.
|
|
| MARATONIN HISTORIAA | |
|
Maratonia ei
mukana antiikin olympialaisissa
|
|
|
Persialaisten
sotaretki päättyi Marathonissa Dareios varusti ennennäkemättömän suuren sotalaivaston ja lähti alkukesästä 490 eKr. valloittamaan Kreikkaa. Ateenassa persialaisten uhka tiedettiin. Kaupunkivaltion puolustaminen uskottiin Miltiadeelle, joka loi rohkean strategian. Hän päätti taistella kaupunginmuurien sijaan avoimella kentällä. Taktiikan ydin oli, että Persian määrältään ylivoimaiset joukot oli pakotettava taisteluun maihinnousun yhteydessä, epäjärjestyksessä ja merimatkan veltostuttamina. Persialaisten laivat laskivat maihin loivalle rannikolle Attikan niemimaan itäosiin, Marathonin (nyk. Marathónas) kylän läheisyyteen. Ateena oli niemimaan toisella reunalla, mutta Dareios näki kahden päivämatkan marssin parhaaksi tavaksi siirtyä kaupungin edustalle. Ensimmäisten joukkojen päästyä rantaan persialaisten suunnitelma joutui koetukselle. Tasangon toisesta laidasta kohosi kreikkalaisten nostattama pölypilvi. Sotaretken kohtalo ratkeaisi jo neljä peninkulmaa ennen määränpäätä. Hyvin suunnitellun yllätyshyökkäyksen turvin Miltiades johdatti ateenalaiset riemuvoittoon. Päivän verenvuodatuksen jälkeen Dareios antoi henkiin jääneille sotilailleen käskyn vetäytyä Aasian puolelle. Hänen poikansa Kserkses asteli isän jalanjäljissä kreikkalaisten kimppuun täsmälleen kymmenen vuotta myöhemmin, mutta Hellas jäi häneltäkin valtaamatta. Marathonin yllätyksen ohella vuonna 480 eKr. käydyt Thermopylain viivytystaistelu ja Salamiin meritaistelu estivät Kreikan joutumisen Persian ikeen alle. Muussa tapauksessa puhuisimme Euroopan kreikkalais-roomalaisten juurien sijaan ehkäpä persialais-meedialaisesta traditiosta.
|
|
|
Feidippides
ensimmäinen maratoonari Attikan niemimaan selkärankana ovat yli tuhanteen metriin nousevat Pentelikon-vuoret, joiden yli raskaat polut kulkivat. Kunniatehtävän saanut Feidippides ei liene hellittänyt vauhtiaan juuri vastamäissäkään. Ateenan kaupunkineuvoston, arkonttien, luo päästyään hän perimätiedon mukaan sanoi: "Voitimme!" ja kaatui kuolleena maahan. Juoksijan onneksi on luettava, etteivät aikalaiskirjailijat jättäneet hänen sankaritekoaan huomiotta. Ensimmäisen maratonin juoksijana hänen nimestään on tullut ikuinen.
|
|
|
Kuvassa: Spiridon Louis |
Maraton mukaan nykyaikaisiin olympialaisiin Antiikin Kreikassa olympialaiset järjestettiin 292 kertaa. Kun ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa, päätettiin kisoihin ottaa mukaan myös pitkä juoksumatka kaupungin historian kunniaksi. Olympiamaratonin lähtö oli Marathonista, maaliin juoksijat tulivat Ateenan olympiastadionille. Stadionin välittömässä läheisyydessä sijaitsi antiikissa Ateenan muurien itäinen portti, jossa arkontit odottivat viestiä persialaistaistelun kulusta. Vaikka maanjäristykset ovat vuosisatojen aikana muotoilleet Attikan vuoristosolia uudestaan, pyrittiin maraton-juoksu järjestämään mahdollisimman pitkälti Feidippideen askelia seuraten. Isäntämaa saattoikin todeta sotalähetin saaneen arvoisiaan perillisiä, kun kreikkalainen postinkantaja Spiridon Louis katkaisi maalinauhan Ateenan olympiastadionilla juoksun voittajana. Tuosta lähtien maraton on ollut olennainen osa olympiakisojen yleisurheilua. Kaksi kreikkalaista perinnettä, urheilullinen Olympia ja sotaisa Marathon, olivat löytäneet toisensa. Myös Pariisin kisoissa vuonna 1900 ja St. Louisissa 1904 juostiin noin 40 kilometrin mittainen maratoniksi nimetty juoksu. Ateenan ns. välikisoissa 1906 matka juostiin taas kerran alkuperäistä reittiään myöten, jota kaupungin vuosittainen massamaratonkin nykyisin noudattaa. Maraton-juoksun matka vakiintui 42 195 metriin vasta Lontoon olympialaisissa 1908, jossa kuninkaalliselta linnalta tapahtuneen lähdön ja stadionilla sijaineen maalin välinen etäisyys mitattiin metrin tarkkuudella. Tämän jälkeen juoksut ovatkin olleet yhtäläisen mittaisia kaikkialla maailmassa. Myös Ateenan maraton on saanut lisämatkaa alkuperäiseen reittiinsä. Tästä 42 195 metrin matkasta ei tulla tinkimään myöskään tulevina vuosina. |
|
Helsingin Jyry eli HeJy ja maratonkerho |
|
Copyright © 2006 - 2008 All Rights Reserved
Ylläpito: olavisan@hotmail.com