| MARATONKOULU ALKAA syyskuussa 2011
torstaina 22.9 tapaamme ensimmäistä kertaa. Kurssi kestää huhtikuun puoleen väliin.2012 saakka.
Lue alta ilmoittautumisohjeet vuoden 2011/2012 kurssille
Maratonkoulun 2011 / 2012 vuosikurssi on täynnä. Tulevista juoksukoulusta ja maratonkoulusta lisätietoja maratonkoulu@hotmail.com Maratonkoulu järjestyksessään 7.s vuosikurssi alkaa 2011 syyskuussa. Ryhmään otetaan mukaan rajoitetusti osallistujia yksilöllisen ohjauksen takaamiseksi. Olemme Suomen urheiluliiton (SUL) virallisesti hyväksymä ja suosittelema maratonkoulu. Harjoitus- ja luentotilaisuudet pidetään harjoituksista riippuen Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä tai Liikuntamyllyssä Myllypurossa. Kurssin päävetäjänä toimii Juhani Meskanen, jolla on SUL liittovalmentajan tutkinto sekä reilun 30 vuoden kokemus kestävyysjuoksusta aina keskimatkoista maratoniin, jonka hän on juossut 2.33 aikaan. Juhani on valmentanut vuosien varrella mm. toista sataa maratonkoululaista, huippu- / edustusurheilijaa, veteraani- ja vammaisurheilijaa. Kaikilla ohjaajillamme on pitkä kokemus kestävyysjuoksuharrastuksesta. Kurssimme soveltuu muillekin kestävyysjuoksun harrastajille kuin maratonille tähtääville. Kurssi on järjestyksessään seitsemäs vuosikurssi. Maratonkoulu on tarkoitettu kaikille kestävyysjuoksusta kiinnostuneille, olipa tavoitteena sitten 10km, puolimaraton, maraton tai muuten säännöllinen juoksuharrastus. Olet harrastanut jo hieman lenkkeilyä ja kykenet yhtäjaksoisesti noin 45 min. kestävään hölkkäsuoritukseen eli lähtötasosi ei tarvitse olla niin korkea. Harjoittelun jatkuvuus on tärkeä asia juoksuharrastuksessa, maratonkoulu tarjoaa sinulle samanhenkisiä ystäviä ja säännöllisiä treenejä sekä sopivia haasteita välipaloina. | |
|
Kuvassa: harjoitukset myllyssä 09 |
Maratonkoulun tavoitteet ja sisältö: -testit ja yhteisharjoitukset
|
|
Kuvassa: Anne-Mari Hyryläinen |
Syyskauden
2011 ohjelma (Harjoitukset ovat
torstaisin ja kokoontuminen aina 18.00)
Tapaamispaikkoihin
saattaa tulla muutoksia Kevätkauden 2012 ohjelma (Harjoitukset ovat torstaisin ja kokoontuminen aina 17.50) vk 2 torstai 12.1. Ravintoluento + kotikuntopiiri Liikuntamylly Tiistaisin Lokakuun alun jälkeen juoksijan kuntopiiriharjoitus (kesto n.80min) joulutaukoa lukuun ottamatta |
Seuraavasta maratonkoulusta saat lisätietoa maratonkoulu@hotmail.com tai soittamalla puh. 044 564 8713Otamme kurssille mukaan maksujärjestyksessä osallistujia mukaan ja rajoitamme osallistujien määrän yksilöllisen ohjauksen ja tilaresurssien takaamiseksi. Osallistumismaksu on 265 euroa, Maratonkoulun 2011 / 2012 vuosikurssi on täynnä, otamme varasijoille mahdollisten peruutusten varalta muutaman henkilön. Lähetä sähköpostia maratonkoulu@hotmail.com tai soita.Kun
olet maksanut osallistumismaksun lähetä sähköpostia maratonkoulu@hotmail.com osoitteeseen
ilmoita myös puhelinnumerosi viestissä.
Kuvassa maratonkurssilaiset 2007. Tervetuloa mukaan HeJy:n maratonkoulu
toimintaan ! Yhteystiedot löydät sivuiltamme http://www.helsinginjyry.com/ Maratonilla voittavat kaikki ! Maratonjuoksua pidetään aiheestakin yleisurheilun kuninkuuslajina. Arvostus syntyy yhtäältä matkan pituudesta. Perinteet nostavat maratonin omaan sarjaansa. Kuten tunnettua, periytyy juoksumatkan nimi antiikin Kreikasta. Mottomme on, että kaikki mukana olijat voittavat jos ei voita muita niin jokainen voittaa sekä hyvän mielen että itsensä.
| |
| MARATONIN HISTORIAA | |
|
Maratonia ei mukana antiikin
olympialaisissa
| |
|
Persialaisten sotaretki päättyi
Marathonissa Dareios varusti ennennäkemättömän suuren sotalaivaston ja lähti alkukesästä 490 eKr. valloittamaan Kreikkaa. Ateenassa persialaisten uhka tiedettiin. Kaupunkivaltion puolustaminen uskottiin Miltiadeelle, joka loi rohkean strategian. Hän päätti taistella kaupunginmuurien sijaan avoimella kentällä. Taktiikan ydin oli, että Persian määrältään ylivoimaiset joukot oli pakotettava taisteluun maihinnousun yhteydessä, epäjärjestyksessä ja merimatkan veltostuttamina. Persialaisten laivat laskivat maihin loivalle rannikolle Attikan niemimaan itäosiin, Marathonin (nyk. Marathónas) kylän läheisyyteen. Ateena oli niemimaan toisella reunalla, mutta Dareios näki kahden päivämatkan marssin parhaaksi tavaksi siirtyä kaupungin edustalle. Ensimmäisten joukkojen päästyä rantaan persialaisten suunnitelma joutui koetukselle. Tasangon toisesta laidasta kohosi kreikkalaisten nostattama pölypilvi. Sotaretken kohtalo ratkeaisi jo neljä peninkulmaa ennen määränpäätä. Hyvin suunnitellun yllätyshyökkäyksen turvin Miltiades johdatti ateenalaiset riemuvoittoon. Päivän verenvuodatuksen jälkeen Dareios antoi henkiin jääneille sotilailleen käskyn vetäytyä Aasian puolelle. Hänen poikansa Kserkses asteli isän jalanjäljissä kreikkalaisten kimppuun täsmälleen kymmenen vuotta myöhemmin, mutta Hellas jäi häneltäkin valtaamatta. Marathonin yllätyksen ohella vuonna 480 eKr. käydyt Thermopylain viivytystaistelu ja Salamiin meritaistelu estivät Kreikan joutumisen Persian ikeen alle. Muussa tapauksessa puhuisimme Euroopan kreikkalais-roomalaisten juurien sijaan ehkäpä persialais-meedialaisesta traditiosta.
| |
|
Feidippides ensimmäinen
maratoonari Attikan niemimaan selkärankana ovat yli tuhanteen metriin nousevat Pentelikon-vuoret, joiden yli raskaat polut kulkivat. Kunniatehtävän saanut Feidippides ei liene hellittänyt vauhtiaan juuri vastamäissäkään. Ateenan kaupunkineuvoston, arkonttien, luo päästyään hän perimätiedon mukaan sanoi: "Voitimme!" ja kaatui kuolleena maahan. Juoksijan onneksi on luettava, etteivät aikalaiskirjailijat jättäneet hänen sankaritekoaan huomiotta. Ensimmäisen maratonin juoksijana hänen nimestään on tullut ikuinen.
| |
|
Kuvassa: Spiridon Louis |
Maraton mukaan nykyaikaisiin olympialaisiin Antiikin Kreikassa olympialaiset järjestettiin 292 kertaa. Kun ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa, päätettiin kisoihin ottaa mukaan myös pitkä juoksumatka kaupungin historian kunniaksi. Olympiamaratonin lähtö oli Marathonista, maaliin juoksijat tulivat Ateenan olympiastadionille. Stadionin välittömässä läheisyydessä sijaitsi antiikissa Ateenan muurien itäinen portti, jossa arkontit odottivat viestiä persialaistaistelun kulusta. Vaikka maanjäristykset ovat vuosisatojen aikana muotoilleet Attikan vuoristosolia uudestaan, pyrittiin maraton-juoksu järjestämään mahdollisimman pitkälti Feidippideen askelia seuraten. Isäntämaa saattoikin todeta sotalähetin saaneen arvoisiaan perillisiä, kun kreikkalainen postinkantaja Spiridon Louis katkaisi maalinauhan Ateenan olympiastadionilla juoksun voittajana. Tuosta lähtien maraton on ollut olennainen osa olympiakisojen yleisurheilua. Kaksi kreikkalaista perinnettä, urheilullinen Olympia ja sotaisa Marathon, olivat löytäneet toisensa. Myös Pariisin kisoissa vuonna 1900 ja St. Louisissa 1904 juostiin noin 40 kilometrin mittainen maratoniksi nimetty juoksu. Ateenan ns. välikisoissa 1906 matka juostiin taas kerran alkuperäistä reittiään myöten, jota kaupungin vuosittainen massamaratonkin nykyisin noudattaa. Maraton-juoksun matka vakiintui 42 195 metriin vasta Lontoon olympialaisissa 1908, jossa kuninkaalliselta linnalta tapahtuneen lähdön ja stadionilla sijaineen maalin välinen etäisyys mitattiin metrin tarkkuudella. Tämän jälkeen juoksut ovatkin olleet yhtäläisen mittaisia kaikkialla maailmassa. Myös Ateenan maraton on saanut lisämatkaa alkuperäiseen reittiinsä. Tästä 42 195 metrin matkasta ei tulla tinkimään myöskään tulevina vuosina. |
|
Helsingin Jyry eli HeJy ja maratonkerho | |
Copyright © 2006 - 2012 All Rights Reserved